Torjantai on toivoa täynnä!

Päätoimisen työn, sivutoimisen yrittäjyyden ja perheenäidin roolien yhteensovittaminen on tuonut vastaan monia yllättäviä asioita, joita riittää jopa listattavaksi.

A) en olekaan vielä burnoutin partaalla, päinvastoin energia vain lisääntyy (paitsi ehkä juuri torjantaisin).

B) perheenjäsenillä on yllättävän suuri osaamisreservi, jota en ole osannut aiemmin täysimittaisesti hyödyntää (todellinen ahaa-elämys oli se että meillä asuukin myös muita kokkaus-, siivous- ja pyykkäystaitoisia ihmisiä).

C) Tehdyn työn ja ansaitun rahan suhde ei ole kausaalinen – tai on, mutta järjestys on päinvastainen. Tätä aihetta ei kannata liian pitkään miettiä jos haluaa dreijan pyörivän myös tästä eteenpäin.

D) työviikko onkin oikeasti 8-päiväinen. Torjantai eli torstain ja perjantain välinen hämyinen hetki on vallan loistavaa blogitekstin kirjoittamisaikaa! Samalla voi tehdä inventaarion, raaka-ainetilaukset ja suunnitella uusia malleja – no aamulla ne mallit eivät välttämättä näytä enää yhtä kivoilta, puhumattakaan blogitekstin sisällöstä…

Kuten alkusanoista huomasittekin, rooleista puuttuvat vaimon ja ystävän roolit. Jatkohaasteena onkin löytää viikkoon vielä se yhdeksäs päivä. Silloin puolison kanssa ehtisi jutella muutoinkin kuin puhelimessa ja nähdä livenä useammin kuin kaksi kertaa viikossa. Kavereita en ole ehtinyt tapaamaan muuten kuin Facebookin tai WhatsAppin välityksellä – toivottavasti minulla muutama ystävä vielä on. Olisiko tämä yhdeksäs viikonpäivä nimeltään vaikka suma? Suma-päivää odotellessa kuulumiset voi tarkistaa nyt myös blogista : )

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *